Tavoite
Ratkaisun tavoitteena oli minimoida Kööpenhaminan lentoaseman työntekijöiden ilmansaasteet Tanskassa.
Kohderyhmä ja toimintaympäristö
Ratkaisun kohderyhmänä olivat Kööpenhaminan lentoaseman työntekijät. Monet näistä työntekijöistä olivat huolissaan vakavien sairauksien, kuten syövän, yleisyydestä kollegoidensa keskuudessa. Tärkein syy näihin terveysongelmiin on työpaikan ilmansaasteet, esimerkiksi koska työntekijät altistuvat lentokoneiden pakokaasuille, polttoainepäästöille ja pölyhiukkasille pitkin päivää. Useat työntekijät harkitsivat itse asiassa, että he lopettaisivat työskentelyn lentokentällä. Vuonna 2008 työntekijöillä diagnosoitiin ensimmäinen syöpätauti, ja luvut ovat sen jälkeen olleet kasvussa. Siksi tietoisuus ongelmasta lisääntyi, ja Kööpenhaminan lentoaseman ilmansaasteisiin oli löydettävä ratkaisu.
Askeleet
- Kööpenhaminan lentoaseman ilmansaasteongelma tuli erityisen tunnetuksi, kun Tanskan kansallinen työtapaturmalautakunta raportoi ensimmäisestä syöpätapauksesta, jonka lentoaseman työntekijä sai työperäisestä ilmansaasteesta. Kööpenhaminan lentoasemalla koottiin työryhmä, joka koostui Kööpenhaminan lentoaseman johtajista, lentoasemalla toimivista yrityksistä ja työntekijöitä edustavista ammattiliitoista. Työryhmää koordinoi lentokenttä itse.
- Århusin yliopiston ympäristötieteiden laitokselta palkattiin tutkijoita suorittamaan ilmansaasteiden mittauksia (2009). Myös Tanskan työntekijöiden liitto (3F) palkkasi Tanskan ympäristöneuvostosta ilmansaasteasiantuntijan neuvomaan työryhmää. Ensimmäisessä raportissa vuonna 2010 testit osoittivat, että ilman ultrapienten hiukkasten pitoisuudet olivat vaarallisen korkeita. Suurin osa näistä hiukkasista voidaan luokitella polysyklisiksi aromaattisiksi hiilivedyiksi (PAH), haihtuviksi orgaanisiksi yhdisteiksi (VOC-yhdisteet), epäorgaanisiksi kaasuiksi, kuten rikkidioksidiksi (SO2) ja typen oksideiksi (NOx), sekä hiukkasiksi (PM). Keskeistä näissä analyyseissä oli se, että erityisesti ultrapienet hiukkaset näyttivät vaikuttavan työntekijöiden terveysongelmiin, mutta näihin hiukkasiin kiinnitettiin vähemmän huomiota kuin suurempiin hiukkasiin. Ultrapienet hiukkaset voivat kulkeutua elimistössä suoraan vereen, ja ne voivat päästä myös aivoihin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ultrapienet hiukkaset ovat merkittävä ja siihen asti aliarvioitu uhka työntekijöiden terveydelle. Tämän vuoksi työryhmä keskittyi etsimään ratkaisuja ultrapienten hiukkasten aiheuttamaan ilman pilaantumiseen.
- Työryhmä osallistui useisiin aivoriihityöpajoihin ratkaisujen löytämiseksi. Jotkin ratkaisut toteutettiin välittömästi, ja toisia tutkittiin ja arvioitiin niiden tehokkuuden kannalta saastumisen ja turvallisuuden kannalta. Kaiken kaikkiaan kehitettiin 25 hanketta, jotka jakautuivat neljälle pääalueelle: käyttäytyminen, maanpinnan tukilaitteet, seisontatekniikka ja toiminta sekä tutkimus ja analyysi. Esimerkkejä näistä hankkeista ovat: käyttäytymiskampanjat ja tiedotteet, kuten ”sammuta moottori” -kampanjat, joissa keskitytään ajoneuvoihin, lentokoneiden apuvoimalaitteiden (APU) käytön sääntely, lentokoneiden yksimoottorisen rullauksen määrääminen, vähemmän pakokaasuja sisältävien ympäristöystävällisten ajoneuvojen osuuden kasvattaminen, hiukkassuodattimien kiinnittäminen koneisiin ja niin edelleen. Kaikki esimerkit luetellaan raportissa (ks. liite).
- Näiden innovaatioiden toteuttamisen rinnalla tehdään kohorttitutkimus, jossa tutkitaan vakavien sairauksien, kuten syövän, esiintyvyyttä Kööpenhaminan lentoaseman työntekijöiden keskuudessa. Hanke jatkuu myös tulevaisuudessa.
Rahoitus
Hankkeen rahoitti Kööpenhaminan lentoasema.
Saadut kokemukset
- On tärkeää perustaa organisaatioonne (esim. lentoasemalle) komitea, joka keskittyy UFP:hen. Komiteassa on oltava edustettuina kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, jotta merkittävää muutosta voidaan saada aikaan. Tässä hankkeessa asianomaisia sidosryhmiä olivat lentoaseman johto, lentoasemalla toimivat yritykset, ammattiliitot ja tutkijat.
- Ennen ratkaisujen löytämistä on tärkeää saada käsitys ilmansaasteongelman laajuudesta ympäristössäsi. On suositeltavaa seurata ensin UFP:n tasoa kaikkina vuodenaikoina laitteiden ja ilmanlaadun kausittaisten muutosten vuoksi.
- Kun kehität muutosstrategiaa, laadi suunnitelma, jossa on määräajat sekä erityiset ja mitattavissa olevat tavoitteet.
