{"id":106009,"date":"2026-06-18T09:35:45","date_gmt":"2026-06-18T09:35:45","guid":{"rendered":"https:\/\/stopcarcinogensatwork.eu\/riskilahtoinen-lahestymistapa-menetelmat-uusien-ja-kehittyvien-kemiallisten-riskien-varhaiseen-tunnistamiseen\/"},"modified":"2026-06-18T09:35:45","modified_gmt":"2026-06-18T09:35:45","slug":"riskilahtoinen-lahestymistapa-menetelmat-uusien-ja-kehittyvien-kemiallisten-riskien-varhaiseen-tunnistamiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/stopcarcinogensatwork.eu\/fi\/riskilahtoinen-lahestymistapa-menetelmat-uusien-ja-kehittyvien-kemiallisten-riskien-varhaiseen-tunnistamiseen\/","title":{"rendered":"Riskil\u00e4ht\u00f6inen l\u00e4hestymistapa: menetelm\u00e4t uusien ja kehittyvien kemiallisten riskien varhaiseen tunnistamiseen"},"content":{"rendered":"

Huolimatta laajoista laeista ja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4, joiden tarkoituksena on ehk\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6per\u00e4isi\u00e4 sairauksia, ty\u00f6ntekij\u00e4t sairastuvat edelleen altistuttuaan vaarallisille aineille. Yksi selitys on se, ett\u00e4 vaarallisesta aineesta tai sairauden aiheuttavasta ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 ei usein ole riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa. T\u00e4m\u00e4n seurauksena sairauden ja ty\u00f6n v\u00e4linen yhteys tunnistetaan usein vasta sen j\u00e4lkeen, kun joku on jo sairastunut: t\u00e4m\u00e4 reaktiivinen l\u00e4hestymistapa tunnetaan nimell\u00e4 \u201dsairaus ensin -l\u00e4hestymistapa\u201d. <\/strong><\/p>\n

Parempi l\u00e4hestymistapa on tunnistaa vaaralliset aineet tai ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t jo ennen kuin ihmiset sairastuvat: niin sanottu \u201driski edell\u00e4\u201d -l\u00e4hestymistapa. Alankomaiden kansanterveys- ja ymp\u00e4rist\u00f6instituutti (RIVM) on laatinut katsauksen menetelmist\u00e4, joiden avulla voidaan ennustaa, onko vaarallinen aine tai ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti syyn\u00e4 ammattitautiin. <\/p>\n

Jatkuvat tiedonpuutteet<\/h2>\n

Tiet\u00e4mys vaarallisten aineiden haitallisista vaikutuksista ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden altistumisesta niille on edelleen varsin puutteellista. Yksi keskeinen syy t\u00e4h\u00e4n on se, ett\u00e4 useimpien kemikaalien riskinarviointi perustuu suun kautta annettaviin myrkyllisyystesteihin, kun taas ty\u00f6ntekij\u00e4t altistuvat kemikaaleille p\u00e4\u00e4asiassa hengitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tai ihokosketuksen kautta. Lis\u00e4ksi joitakin terveysvaikutuksia ei ehk\u00e4 ole viel\u00e4 tunnistettu, ja altistumistietoja saattaa puuttua tai ne voivat olla aliarvioituja. <\/p>\n

Riskil\u00e4ht\u00f6iset menetelm\u00e4t: yleiskatsaus<\/h2>\n

Kemikaalien uudet ja kehittyv\u00e4t riskit (NERC) voidaan havaita aineen kehityksen eri vaiheissa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 riskil\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 ett\u00e4 sairausl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 l\u00e4hestymistapaa. Riskil\u00e4ht\u00f6isess\u00e4 l\u00e4hestymistavassa keskityt\u00e4\u00e4n kemikaaleihin ja materiaaleihin, jotka ovat viel\u00e4 p\u00e4\u00e4asiassa innovaatio- tai varhaisessa markkinointivaiheessa. Mahdollisia vaaroja koskevia merkkej\u00e4, jotka liittyv\u00e4t sek\u00e4 kemikaaliturvallisuuteen ett\u00e4 ty\u00f6terveyteen, voidaan havaita yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vaarallisia ominaisuuksia koskevat tiedot mahdollista altistumista tai k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskeviin tietoihin. <\/p>\n

Useat tutkimuslaitokset ja s\u00e4\u00e4ntelyviranomaiset ovat kehitt\u00e4neet tai kehitt\u00e4v\u00e4t parhaillaan riskil\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 menetelmi\u00e4 riskien varhaiseen havaitsemiseen, mukaan lukien Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA), Euroopan kemikaalivirasto (ECHA), Euroopan ty\u00f6turvallisuus- ja ty\u00f6terveysvirasto (EU-OSHA) sek\u00e4 RIVM. Yhteisty\u00f6n ja kumppanuuksien tuloksena on syntynyt my\u00f6s muita menetelmi\u00e4. RIVM on lis\u00e4ksi tunnistanut muita l\u00e4hestymistapoja, joita voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 riskil\u00e4ht\u00f6isin\u00e4 menetelmin\u00e4, kuten TICHNER-prosessi ja useat in silico -menetelm\u00e4t kemikaalien myrkyllisyyden varhaiseen havaitsemiseen. <\/p>\n

Yleiskatsauksesta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 jokaisella menetelm\u00e4ll\u00e4 on oma tarkoituksensa ja ett\u00e4 menetelmien v\u00e4linen ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 tarvittavien tietojen laajuus vaihtelevat huomattavasti.<\/p>\n

Kohti jatkokehityst\u00e4<\/h2>\n

RIVM arvioi tunnistetut \u201driski ensin\u201d -menetelm\u00e4t tiettyjen kriteerien perusteella selvitt\u00e4\u00e4kseen, soveltuvatko ne vahvistamaan \u201driski ensin\u201d -l\u00e4hestymistapaa. Lupaavimmat menetelm\u00e4t ovat suurikapasiteettisia l\u00e4hestymistapoja, jotka hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t laajoja tietokantoja ja yhdist\u00e4v\u00e4t vaara- ja altistumistietoja. Mik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen menetelm\u00e4 ei kuitenkaan t\u00e4yt\u00e4 kaikkia kriteerej\u00e4, ja jokainen menetelm\u00e4 vaatii edelleen asiantuntijan arviointia priorisoinnin ja seurannan kannalta. T\u00e4m\u00e4n arvioinnin perusteella jatkokehitykseen valittiin kaksi menetelm\u00e4\u00e4: Lexcesin in silico -ennustusty\u00f6kalut ja RIVM:n hormonih\u00e4iritsij\u00f6iden ty\u00f6kalupakki. T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6 edist\u00e4\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4mp\u00e4\u00e4 l\u00e4hestymistapaa ty\u00f6per\u00e4isiin sy\u00f6piin. <\/p>\n