Faktat Pyrokatekoli (1,2-dihydroksibentseeni):stä

EU:ssa ei ole saatavilla arvioita pyrokatekolille (1,2-dihydroksibentseeni) altistuvien työntekijöiden nykyisestä määrästä.
Pyrokatekolia käytetään kiinteässä ja nestemäisessä muodossa. Koska se voi tunkeutua ihon läpi, sekä hengittäminen että ihokosketus ovat merkittäviä altistumisreittejä.
Aine on luokiteltu EU:n CLP-asetuksen mukaisesti ihmiselle mahdollisesti karsinogeeniksi (luokka 1B).

Missä riskit ilmenevät

Työperäinen altistuminen pyrokatekolille tapahtuu pääasiassa kemian- ja lääketeollisuudessa, teknisessä testauksessa ja analysoinnissa sekä joissakin jatkojalostusteollisuuden aloilla, kuten pintakäsittelyssä, elektroniikkateollisuudessa, kumi- ja muoviteollisuudessa sekä koneiden valmistuksessa.
Ammattiryhmät, joilla on suurin riski altistua pyrokatekolille, ovat kemiallisten prosessien prosessinhoitajat, tislaus-, sekoitus- ja öljy- ja kaasuteollisuuden säiliölaitoksen työntekijät sekä Huoltotyöntekijät, laboratorioteknikot ja analyysikemistit. Myös galvanointityöntekijät sekä pintakäsittelyyn ja elektroniikan valmistukseen osallistuvat työntekijät voivat altistua aineelle.
Altistuminen on todennäköisintä toiminnoissa, joissa ainetta käsitellään avoimissa järjestelmissä tai joissa suojaus ei ole täysin tehokasta, kuten sekoitus- tai yhdistämistehtävissä, kastelu-, pinnoitus- tai pintakäsittelyprosesseissa. Lisäaltistumista voi tapahtua huolto- ja puhdistustöiden aikana.

Lisätietoja aineesta

Pyrokatekoli on huoneenlämmössä kiinteä aine, joka esiintyy tyypillisesti valkoisena tai ruskeana kiteisenä kiinteänä aineena, joka voi tummentua joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Pyrokatekoli liukenee erittäin hyvin veteen ja moniin orgaanisiin liuottimiin.

Pyrokatekoli ei ole normaaleissa olosuhteissa helposti syttyvää tai räjähtävää. Se voi kuitenkin muodostaa pölyä, kun sitä käsitellään kiinteässä muodossa, ja siitä voi vapautua aerosoleja tai höyryjä, kun sitä kuumennetaan teollisissa prosesseissa tai kun sitä käytetään nestemäisessä muodossa.

Sitä käytetään pääasiassa välituotteena muiden aineiden ja tuotteiden valmistuksessa. Pyrokatekolin suurimmat lopputuoteryhmät ovat maatalouskemikaalit (kasvinsuojeluaineet), maku- ja tuoksuaineet (esim. vanilliini, kodin tuoksutuotteet), lääkkeet sekä muovi-, rengas- ja kumituotteiden kumi- ja polymeerilisäaineet.

Mahdolliset terveysriskit

Pyrokatekolille altistuminen voi tapahtua pölyn tai höyryjen hengittämisen kautta sekä ihokosketuksen kautta.
Lyhytaikainen altistuminen voi aiheuttaa oireita, kuten yskää, kurkun ärsytystä, silmien ärsytystä sekä ihon punoitusta tai epämukavuutta. Erittäin voimakas altistuminen (esimerkiksi nielemisen seurauksena) voi aiheuttaa vakavampia myrkyllisiä vaikutuksia. Se voi myös aiheuttaa allergisia ihoreaktioita toistuvan altistumisen jälkeen.
Pitkäaikainen altistuminen voi johtaa vakavampiin terveysvaikutuksiin, kuten syövän riskin kasvuun, ihon pigmentin menetykseen, krooniseen ihotulehdukseen ja hengityselinten vaurioihin.

Mitä voit tehdä

Korvaaminen tulisi asettaa etusijalle. Mikäli mahdollista, pyrokatekoli tulisi korvata vähemmän vaarallisilla aineilla tai vaihtoehtoisilla menetelmillä, jotka vähentävät altistumista. Pyrokatekolin (katekoli) mahdolliset korvaavat aineet riippuvat sen käyttötarkoituksesta: hydrokinoni, resorsinoli ja pyrogalloli voivat korvata sen joissakin vastaavissa kemiallisissa tai redox-sovelluksissa; gallushappo tai tanniinihappo voivat sopia metallien kelatointiin; ja askorbiinihappo tai natriumborohydridi voivat toisinaan korvata pyrokatekolin pelkistysaineina. Paras vaihtoehto riippuu kyseisestä sovelluksesta, sillä näiden yhdisteiden reaktiivisuus vaihtelee.

Tekniset suojatoimenpiteet ovat välttämättömiä silloin, kun aineen korvaaminen ei ole mahdollista. Niihin kuuluvat suljettujen järjestelmien ja automaation käyttö, paikallinen poistoilmanvaihto päästökohdissa sekä tehokas yleisilmanvaihto. Nämä toimenpiteet auttavat vähentämään höyryjen ja pölyn pitoisuuksia ilmassa.
Organisaatiotason toimenpiteisiin kuuluvat altistumisen keston rajoittaminen, työntekijöiden kouluttaminen (esimerkiksi ihon kautta tapahtuvan altistumisen riskeistä), turvallisten käsittelymenettelyjen käyttöönotto sekä sellaisten puhdistusmenetelmien varmistaminen, jotka minimoivat pölyn muodostumisen. Altistumistasojen säännöllistä seurantaa suositellaan.

Henkilökohtaisia suojausmenetelmiä tulisi käyttää viimeisenä suojakeinona. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ihokosketuksen estämiseen, koska aine imeytyy ihon läpi. Tähän kuuluu asianmukaisten kemikaalinkestävien käsineiden ja vaatteiden (pitkähihaiset suojavaatteet sekä silmä- ja kasvosuojain, jos roiskeita on mahdollista) sekä tarvittaessa hengityssuojaimien käyttö.

Lähteet: ECHA, IARC, RAC