Ratkaisun tavoitteena oli löytää hyönteisiltä suojautuminen ilman kemikaaleja, joka on taloudellisesti ja ympäristön kannalta hyväksyttävä kaikille Ruotsin metsätalouden sidosryhmille.

Kohderyhmä ja toimintaympäristö

Ratkaisun kohderyhmänä olivat Ruotsin metsäalan työntekijät, jotka työskentelivät vahingollisten torjunta-aineiden (kemikaalien) parissa. Nämä kemikaalit ovat yleensä ennaltaehkäiseviä hyönteismyrkkyjä, kuten synteettisiä pyretroideja ja neonikotinoideja, ja niitä käytettiin estämään hyönteisiä syömästä nuorten puiden taimien kuorta. Niillä on voimakkaita vaikutuksia monenlaisiin hyönteisiin, ja ne vaikuttavat haitallisesti työntekijöiden terveyteen. Näitä kemikaaleja ei ole luokiteltu selkeästi karsinogeeneiksi, mutta ne liittyvät vakaviin terveyshaittoihin, kuten silmien ja nenän vuotamiseen, hengitystieongelmiin, iho-ongelmiin ja allergioihin. Vaikka näitä torjunta-aineita käytetään maailmanlaajuisesti, Ruotsissa ongelmana oli se, että suurin osa työstä oli kausiluonteista eli kesäkautta ja että työntekijät käsittelivät esikäsiteltyjä puun taimia ilman suojavaatetusta, koska kesäkauden lämpötilat olivat korkeat.

Askeleet

1. Torjunta-aineisiin liittyvän ongelman tunnistaminen uudistamisessa (1992). Tällöin hyönteismyrkkyjen käytöstä tuli ensimmäistä kertaa osa Ruotsin yhteiskunnallista kalenteria.
2. Seminaari keksijöiden ja tutkijoiden kanssa ongelman kuvaamiseksi (1993). Seminaarin jälkeen tutkijat kehittivät yli 50 suojalaitetta, joita testattiin vuosien mittaan. Kuitenkin vain muutamat näistä laitteista osoittautuivat mahdollisesti hyödyllisiksi, eivätkä niiden tulokset olleet vakuuttavia. Suurin ongelma oli se, että hyönteiset olivat varsin kestäviä, kun taas puun taimet eivät. Näin ollen aggressiivinen ratkaisu hyönteisiä vastaan tappaisi myös puun taimet.
3. Kestävämmän ja tehokkaamman ratkaisun löytämiseksi perustettiin taimien suojelukomitea (1998). Kaikki hyönteismyrkkyjen ja puiden taimien ongelman kannalta merkitykselliset sidosryhmät Ruotsissa tulivat komitean jäseniksi, ja tehtävät jaettiin. Esimerkiksi Skogforsk (metsäntutkimuslaitos) otti hoitaakseen hallinnolliset ja taloudelliset tehtävät sekä joitakin tutkimustehtäviä. Maatalous-yliopisto teki suurimman osan tutkimuksesta ja esitti lopullisen ratkaisun ongelmaan. Muut sidosryhmät, kuten Ruotsin metsävirasto ja metsäyhtiöt, varmistivat, että komitea pysyi aikataulussa, ja avustivat ratkaisun löytämisessä kaikin mahdollisin tavoin. Kaikki sidosryhmät ovat kuvissa alla olevassa kuvassa.
4. Ratkaisun löytämisessä yhdessä oli ratkaisevaa se, että kaikilla sidosryhmillä oli alusta alkaen sama tavoite: löytää ratkaisu hyönteismyrkkyjen käyttöön Ruotsin metsätaloudessa. Muihin osapuoliin, jotka haluavat osallistua vastaavaan prosessiin ratkaisun löytämiseksi kemikaalien käyttöön metsäsektorilla, voisivat kuulua myös ympäristösidosryhmät, kuten Forest Stewardship Council (FSC). Tässä hankkeessa ei ollut mukana FSC:tä tai muita ympäristösidosryhmiä, koska muut sidosryhmät ottivat tämän vastuun, eikä FSC ollut tuolloin läsnä Ruotsissa.
5. Ratkaisu: vuonna 2001 löytyi ratkaisu. Suunnitelmana oli laittaa tietynlaista vesipohjaista liimaa taimien varsiin ja suihkuttaa sitten hyvin hienoa hiekkaa liiman päälle. Tämä toimii, koska hyönteiset eivät halua saada hiekkaa suuhunsa ja pysyvät siksi poissa taimien luota. Ratkaisu patentoitiin vuonna 2002.
6. Jotta tämä ratkaisu olisi kannattava ja laajamittaisesti saatavilla, kehitettiin kone liiman ja hiekan toimittamista varten. Tämä Conniflex-kone tuotiin markkinoille vuonna 2009, ja sitä on käytetty yhä enemmän vuosina 2010-2015. Tartunnan saaneiden taimien määrä vähenee vuosi vuodelta, samoin kuin hyönteismyrkkyjen käyttö. Tärkeä rooli tässä vaiheessa oli FSC:llä, joka lisäsi yritysten painetta vähentää kemikaalien käyttöä metsätaloudessa ja löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Rahoitus

Komitean toiminnan alussa (1998) arvioitiin, että hankkeen vuosibudjetti oli noin 320 000 euroa. Hanke kestäisi viisi vuotta. Suurin osa rahoituksesta hankittiin sopimalla kaikkien metsätaimitarhojen kanssa, että ne maksaisivat 0,03 eurosenttiä hyönteismyrkyllä käsitellystä taimesta. Koska ratkaisun löytäminen ongelmaan kesti paljon kauemmin kuin alun perin oli odotettu, metsätaimitarhojen kanssa tehtyä sopimusta oli uusittava useita kertoja. Lopulliset sopimukset tehtiin vuosiksi 2010-2014. Kokonaiskustannusten arvioidaan olleen noin 6 miljoonaa euroa hankkeen alusta lähtien.

Saadut kokemukset

1. Tässä kuvatun kaltaisten ratkaisujen kehittämiseksi on tärkeää tunnistaa ongelma ja sidosryhmät sekä päästä yhteisymmärrykseen kaikkien sidosryhmien kanssa siitä, mikä on ongelma.
2. Näiden hankkeiden rahoitus voi olla melkoinen haaste, mutta luovia ratkaisuja on saatavilla. Tässä hankkeessa käytettiin useita näistä ratkaisuista, kuten yksikköhintaa, joka on yleensä houkutteleva, koska se on yrityksille alhainen, ja useiden rahoituslähteiden yhdistämistä, kuten tutkimusrahastojen, valtion varojen ja yrityksen varojen yhdistämistä.
3. Sidosryhmien roolia ja niiden vaikutusvaltaa yhteiskunnallisessa ja poliittisessa kontekstissa voidaan käyttää hyväksi ratkaisun lobbaamisessa.