Trikloorieteeni bitumin uuttoliuottimena asfalttianalyysissä

Hessenin osavaltio Saksassa mittasi vuosina 2015 ja 2016 asfalttilaboratorioiden työntekijöiden altistumista Trikloorieteenille ja arvioi 14 hessiläisen yrityksen riskinhallintatoimenpiteitä (RMM). Kävi ilmi, että suurin osa yrityksistä ei hyödyntänyt täysimääräisesti mahdollisia teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä, eivätkä ne siten täyttäneet kaikkia Saksan vaarallisia aineita koskevan asetuksen (GefStoffV) vaatimuksia. Vuonna 2017 tehtiin lisämittauksia kahdeksassa muussa valitussa yrityksessä, jotta voitiin osoittaa, miten RMM:ien hyvällä käsittelyllä voidaan vähentää Trikloorieteenille altistumista vähintään 1,3 mg/m³ (8h-Aikapainotettu keskiarvo (TWA), 95. persentiili).

Mitä on Trikloorieteeni?

Trikloorieteeni (TCE, TRI) on väritön, palamaton mutta karsinogeeni halogeeni, jota käytetään laajalti tehokkaana teollisena liuottimena orgaanisten aineiden, kuten öljyn, rasvan ja bitumin, käsittelyyn. Vähemmän vaarallinen tetrakloorieteeni korvasi kuivapesuaineena sen rakenteellisen analogin jo 1950-luvulla.

Saksassa Trikloorieteeniä vaaditaan edelleen virallisesti asfalttitesteissä. Bitumin uuttaminen suoritetaan niin sanotuissa asfalttianalysaattoreissa. Vaikka nämä koneet ovat suljetun kierron järjestelmiä, koko prosessin aikana asfalttinäytteen lataamisesta asfalttianalysaattorin pesukammioon bitumin talteenottoon kiertohaihduttamalla on monia vaiheita, joissa työntekijät voivat altistua Trikloorieteeniä, erityisesti hengittämällä sitä.

Karsinogeenisen, perimää vaurioittavan, nefrotoksisen ja neurotoksisen luonteensa vuoksi trikloorieteeni on REACH-asetuksen hyväksyntäluettelossa (liite XIV) mainittu erityistä huolta aiheuttava aine. Nykyinen lupa (REACH/18/9/4) sallii sen käytön jatkokäyttäjille tietyissä olosuhteissa uuttoliuottimena asfalttianalyysissä ainoastaan toimittajan hakemuksessa kuvatulla tavalla. Luvan voimassaolo päättyy 21. huhtikuuta 2023. Siihen asti työnantajien on suojattava asfalttilaboratorioissa työskentelevät työntekijänsä Trikloorieteeni-höyryiltä muilla kuin hakijan kuvaamilla RMM-toimenpiteillä.

Ratkaisu

Julkaisussamme ’Arbeitsplatzbelastungen durch Trichlorethen in der Asphaltanalytik bei Umsetzung des Stands der Technik’ esitetään yhteenveto alla esitetyistä tarvittavista RMM:istä, jotta asfalttilaboratorioissa työskentelevät työntekijät voidaan suojella tehokkaasti Trikloorieteenin aiheuttamilta vaaroilta.

• Asfalttilaboratorion toiminta TRGS:n (Technical Rule for Hazardous Substances) 526 ”Laboratories” vaatimusten mukaisesti.
• Kaikkien Trikloorieteeniin liittyvien toimintojen ja prosessien suorittaminen vetokaapeissa, jotka täyttävät standardin DIN EN 14175-2 vaatimukset, tai vastaavissa teknisissä laitteistoissa, joiden tehokkuus on testattu. Asfalttianalysaattorin ja kiertohaihduttimen lisäksi tämä koskee myös bitumin pesukonetta ja kuivauskaappia.
• Tuoreen ja käytetyn Trikloorieteenin sisältävät astiat on säilytettävä TRGS 510 -standardin ”Vaarallisten aineiden varastointi ei-kiinteissä astioissa” vaatimusten mukaisesti.
• Trikloorieteeniin liittyvien oheistöiden suorittaminen voi aiheuttaa lisäaltistumista ja siten lisätä taustapäästöjä, minkä vuoksi se ei ole sallittua näiden sääntöjen mukaan.
• Jos samassa huurrekaapissa käytetään useita laitteistoja, huurrekaappi on varustettava riittävillä liukuovilla siten, että vain yksi osa etupuolta on avattava, jotta kyseiseen laitteeseen päästään käsiksi.
• Asfalttianalysaattorin ja muiden laitteiden asennus, kytkentä ja käyttö on suoritettava järjestelmän valmistajan käyttöohjeissa annettujen ohjeiden mukaisesti.
• Teknisten asiantuntijoiden on suoritettava asfalttianalysaattorin vuosittainen tarkastus ja huolto.
• Savukaappijärjestelmän toiminta ja tehokkuus on tarkistettava vähintään kerran vuodessa.
• Kun asfalttianalysaattoriin täytetään tuoretta Trikloorieteeniä tai siitä poistetaan käytettyä Trikloorieteeniä tai bitumi-Trikloorieteeni-seoksia, varasto- tai jäteastiat on kytkettävä suoraan asfalttianalysaattoriin liittimen avulla, jotta täyttö ja poisto voidaan suorittaa suljetussa kierrossa.
• Bitumi-Trikloorieteeni-seosta poistettaessa keräysastia (yleensä lasinen pyöreäpohjainen pullo) on kytkettävä suoraan asfalttianalysaattorin poistoventtiiliin tiiviin liittimen avulla. Trikloorieteenin höyryfaasi johdetaan putkea pitkin joko asfalttianalysaattorin säiliöön tai jäteastiaan, johon käyttämätön bitumi-Trikloorieteeni-seos kerätään (kaasunsyrjäytysmenetelmä).
• Bitumi-Trikloorieteeni-seosta sisältävä pyöreäpohjainen pullo on pidettävä suljettuna lasitulpalla myös vetokaapin sisällä.
• Bitumin talteenoton yhteydessä tislautunut Trikloorieteeni johdetaan takaisin asfalttianalysaattoriin sentrifugin kautta.
• Bitumilla likaantunutta työvälineistöä ei saa puhdistaa käsin Trikloorieteenillä. Trikloorieteeniä käytettäessä on käytettävä suljettua bitumin pesukonetta, jota käytetään vetokaapissa. Käsinpuhdistukseen on saatavilla sopivia puhdistusaineita, esimerkiksi kasviöljyestereihin perustuvia, mutta sekin on suoritettava vetokaapin sisällä.
• Jos myös mineraaliaineet (kiviaines ja täyteaine) kuivataan asfalttianalysaattorissa useammassa erässä pääuuton jälkeen, ei voida sulkea pois, että niissä on edelleen Trikloorieteenin jäämiä. Trikloorieteenille altistumisen välttämiseksi asfalttianalysaattorissa uutetut mineraaliaineet on pidettävä vetokaapissa, kunnes ne ovat jäähtyneet. Lisäkuivaus voidaan tehdä myös lämmitetyssä kuivauskaapissa, jota on käytettävä samassa vetokaapissa kuin uuttojärjestelmää.
• Myöskään vetokaapin sisällä olevia työtasoja ei saa puhdistaa Trikloorieteenillä. Tällaisiin tarkoituksiin on saatavilla sopivia puhdistusaineita, esimerkiksi kasviöljyestereihin perustuvia.
• Asfaltin tiheys määritetään käyttämällä vain vettä.
• Kaikissa töissä, joissa voi altistua Trikloorieteenille ihon kautta, on käytettävä sopivia fluorikumista (FKM) valmistettuja kemikaalisuojakäsineitä.
• Vuotaneen Trikloorieteenin riskittömään hävittämiseen on käytettävä sopivia kemiallisia sidosaineita, työvälineitä kemiallisten sidosaineiden keräämiseen ja suljettavia jäteastioita sekä asianmukaisia henkilökohtaisia suojavarusteita (kuten edellä mainittuja kemikaalisuojakäsineitä, hengityssuojaimia puolinaamareina, joissa on A-luokan suodatin (korkeakiehuville orgaanisille yhdisteille), tai puhaltimella varustettuja ilmansuodatuskypäriä).