Faktat 1,2,3-triklooripropaani:stä

Arvioita 1,2,3-triklooripropaanille (1,2,3-TPC) altistuvien työntekijöiden nykyisestä määrästä EU:ssa ei ole saatavilla. Hengittämistä pidetään ensisijaisena altistumisreittinä, vaikka työntekijät voivat altistua aineelle myös ihokosketuksen kautta.

1,2,3-TPC on luokiteltu karsinogeeniksi luokkaan 1B (CLP-asetuksen mukaisesti), mikä tarkoittaa, että eläinkokeiden perusteella sen oletetaan olevan karsinogeeninen ihmisille.

Ihmisillä ei ole saatavilla tutkimustietoa siitä, aiheuttaako 1,2,3-TCP syöpää. Eläinkokeet osoittavat, että pitkäaikainen altistuminen tälle aineelle voi aiheuttaa kasvaimia useissa paikoissa, kuten suuontelossa ja etumahassa.

Missä riskit ilmenevät

1,2,3-TPC:tä käytetään pääasiassa monomeerina polymeerien valmistuksessa tai välituotteena muiden aineiden (torjunta-aineiden, 2,3-diklooripropeenin, polysulfidien ja heksafluoripropyleenin) tuotannossa. 1,2,3-TPC voi jäädä epäpuhtautena joihinkin näistä kemikaaleista. 1,2,3-TPC:tä syntyy merkittäviä määriä sivutuotteena epikloorihydriinin valmistuksessa, kun klooria lisätään allyylikloridiin. Tämä prosessi tapahtuu suljetuissa järjestelmissä.
Yleisesti ottaen altistuminen työpaikalla näyttää olevan vähäistä, koska käsittely tapahtuu tiukasti valvotuissa olosuhteissa. Altistuminen on mahdollista pääasiassa manuaalisten huolto- tai puhdistustoimenpiteiden yhteydessä.

Lisätietoja aineesta

Puhtaassa muodossaan 1,2,3-TPC on väritön tai keltainen neste, joka liukenee veteen vain vähän, jolla on voimakas kloroformimainen haju, kohtalainen haihtuvuus ja korkea syttyvyys. Se on keinotekoinen kemikaali, jota esiintyy ympäristössä ihmisen toiminnan seurauksena.
EU:n laajuista sitovaa työperäisen altistumisen raja-arvoa valmistellaan parhaillaan.

Mahdolliset vaarat

Akuuttia myrkyllisyyttä koskevat tiedot ihmisillä rajoittuvat muutamaan tapausselostukseen, joissa kuvataan pääasiassa maksa- ja neurologisia vaikutuksia, jotka ovat seurausta suuresta, mutta yleensä huonosti määritellystä suun kautta tai hengitysteitse tapahtuneesta altistuksesta. 1,2,3-TCP:n kroonisen altistumisen merkittävin terveysvaikutus on karsinogeenisuus. Ihmisillä ei ole saatavilla tietoja. Koe-eläimillä 1,2,3-TCP aiheuttaa kasvaimia useissa paikoissa ja suurella esiintyvyydellä sekä hiirillä että rotilla. Koska 1,2,3-TCP:n aineenvaihdunta on laadullisesti samanlaista ihmisen ja jyrsijöiden mikrosomeissa, sen katsotaan todennäköisesti olevan karsinogeeni ihmisille.

Mitä voit tehdä

Työpaikalla tehokkain tapa ehkäistä altistumista on 1,2,3-TCP:n korvaaminen toisella aineella. Jos korvaaminen ei ole mahdollista eikä 1,2,3-TCP:n käyttöä voida välttää, on toteutettava toimenpiteitä altistumisen vähentämiseksi.

Tehokkain tapa välttää altistumista 1,2,3-TCP:lle on kehittää ja käyttää suljettuja järjestelmiä. Jos tämä ei ole mahdollista, on toteutettava teknisiä toimenpiteitä, kuten tehokas paikallinen poistoilmanvaihto, jota täydennetään hyvällä yleisellä työpaikan ilmanvaihdolla ja säännöllisillä tehokkuustarkastuksilla, jotta altistuminen voidaan minimoida niin paljon kuin se on teknisesti mahdollista.

Suorita säännöllisiä altistumisarviointeja sen selvittämiseksi, ovatko käytössä olevat suojatoimenpiteet tehokkaita vai onko ryhdyttävä lisätoimiin. Työntekijöiden on oltava tietoisia altistumisen vaikutuksista, ja heille tulisi järjestää säännöllistä koulutusta 1,2,3-TCP:n turvallisen käsittelyn edellyttämistä suojatoimenpiteistä altistumisen ehkäisemiseksi. On suositeltavaa ottaa mukaan työterveyslääkäri.

Varmista, että työntekijöillä on tarvittaessa riittävät henkilökohtaiset suojausmenetelmät, kuten suojavaatteet ja suojakäsineet. Henkilökohtaisia suojausmenetelmiä ei pitäisi käyttää ainoana ehkäisevänä toimenpiteenä. Mahdollisimman monet edellä mainituista teknisistä ja organisatorisista toimenpiteistä on toteutettava etukäteen. Varmista, että käytetään oikeita henkilökohtaisia suojausmenetelmiä, kuten silmien ja kasvojen suojaimia, käsineitä, suojavaatetusta ja hengityksensuojaimia. Lisäksi varusteita valittaessa on otettava huomioon niitä käyttävien työntekijöiden anatomia, ja kasvojen säätöön perustuvien hengityksensuojainten osalta on erittäin suositeltavaa, että jokaiselle henkilölle tehdään istuvuustesti. Lisäksi kaikkia työntekijöitä olisi ohjeistettava pesemään kätensä kunnolla ennen taukoa tai siirtymistä toiselle alueelle sekä pesemään itsensä ja vaihtamaan vaatteensa jokaisen työvuoron päätteeksi.

Henkilökohtaisia suojausmenetelmiä tulisi käyttää vain viimeisenä keinona ja vain väliaikaisesti, kun kaikki mahdolliset tekniset ratkaisut on jo käytetty loppuun.

Lähteet: ECHA