Faktat akryyliamidi:stä

EU:ssa noin 54 000 työntekijän arvioidaan mahdollisesti altistuvan akryyliamidille. Työperäinen altistuminen akryyliamidille johtuu pääasiassa ihokosketuksesta kiinteän monomeerin kanssa sekä pölyn ja höyryn hengittämisestä akryyliamidin ja polyakryyliamidin valmistuksen aikana.

Sen altistuminen lisää useiden syöpätyyppien riskiä (IARC on luokitellut ne ryhmään 2A eli ihmiselle todennäköisesti karsinogeeneiksi). Kehossa akryyliamidi muuttuu glysidamidiksi, joka aiheuttaa mutaatioita ja vaurioita DNA:ssa. Korkeat työperäisen akryyliamidi-altistuksen tasot voivat aiheuttaa myös neurologisia vaurioita. Työperäistä altistumista koskevat tutkimukset ovat kuitenkin tällä hetkellä vähäisiä ja epäselviä.

Missä riskit ilmenevät

Akryyliamidiin altistuvat mahdollisesti paperi- ja selluteollisuuden, rakennusteollisuuden, valimoteollisuuden, öljynporauksen, tekstiili-, kosmetiikka-, elintarvike-, muovi-, kaivos- ja maatalousalan työntekijät.

Lisätietoja aineesta

Akryyliamidi on tyydyttymätön amidi, joka esiintyy huoneenlämmössä valkoisena, hajuttomana kiteisenä kiinteänä aineena. Sitä käytetään pääasiassa polyakryyliamidin ja akryyliamidikopolymeerien valmistukseen, joita käytetään monissa teollisissa prosesseissa, kuten paperin, väriaineiden ja muovien tuotannossa sekä juomaveden ja jäteveden, mukaan lukien viemäriveden, käsittelyssä.

EU:ssa on voimassa sitova työperäisen altistumisen raja-arvo, joka on 0,1 mg/m³.

Mahdolliset vaarat

Pitkäaikainen tai toistuva altistuminen mitä tahansa kautta voi aiheuttaa lihasheikkoutta, koordinaatiokyvyttömyyttä, ihottumaa, käsien ja jalkojen liiallista hikoilua, kylmiä käsiä, ihon kuoriutumista, puutumista, epänormaaleja iho- tai lihastuntemuksia, väsymystä ja aiheuttaa keskus- ja ääreishermoston vaurioita. Pitkäaikainen, vuosia kestävä altistuminen akryyliamidille voi vaurioituneen DNA:n kautta aiheuttaa useita syöpätyyppejä.

Altistumisen ja akryyliamidiin liittyvän syövän välinen latenssiaika vaihtelee 4-16 vuoden välillä.

Mitä voit tehdä

• Suorita jatkuvasti asianmukaisia altistumisen mittauksia, jotta tiedetään, milloin on ryhdyttävä toimenpiteisiin.
• Tutki, ilmoittavatko työntekijät varhaisista oireista. Työntekijöiden on oltava tietoisia altistumisen vaikutuksista.
• Paras ratkaisu on valvoa altistumista esimerkiksi välttämällä iho- ja hengityskosketusta. Ihannetapauksessa tämä edellyttää suljettujen järjestelmien kehittämistä akryyliamidi-monomeerin käsittelyä varten.
• Monomeerin käsittelyä suljetuissa tiloissa on mahdollisuuksien mukaan vältettävä.
• Ainetta käsittelevien työntekijöiden on käytettävä pitkiä polyvinyylikäsineitä ja pestäviä haalareita.
• Asenna asianmukaiset ilmanvaihtojärjestelmät.
• Syöminen työpaikalla olisi kiellettävä.
• Työntekijöiden on peseydyttävä huolellisesti jokaisen työvuoron lopussa ja tahattoman altistumisen jälkeen.
• Henkilökohtaisia suojausmenetelmiä tulisi käyttää vasta viimeisenä keinona, kun mahdolliset tekniset ratkaisut on otettu käyttöön.