Faktat kovapuupöly:stä

Arvioiden mukaan noin 3 miljoonaa työntekijää EU:ssa altistuu kovapuupölylle. Pitkäaikainen altistuminen kovapuupölylle voi aiheuttaa syöpää nenässä ja sivuonteloissa. IARC on luokitellut kovapuupölyn ryhmän 1 karsinogeeniksi, mikä tarkoittaa, että sitä pidetään ihmisillä varmana syövän aiheuttajana.

Missä riskit ilmenevät

Korkeimmat altistumistasot esiintyvät yleensä puu- ja puuhuonekalujen valmistuksessa ja sahatavaran valmistuksessa, kuten hiomakoneen kuljettajilla, painokoneen käyttäjillä ja sorvaajilla. Puupölylle voi kuitenkin altistua missä tahansa toiminnassa tai prosessissa, joka muodostaa puutuotteiden elinkaaren, hakkuusta asennukseen ja loppuviimeistelyyn. Esimerkkejä altistumisesta ovat rakennusten rakentaminen ja laivojen rakentaminen, metsätalous ja puusepänteollisuus.

Lisätietoja aineesta

Kovapuupölyä syntyy, kun kovapuuta sahataan tai muotoillaan koneilla tai työkaluilla. Suuria määriä kovapuupölyä syntyy esimerkiksi sahoilla. Suuremmat pölyhiukkaset jäävät nenään ja nenän hengitysteihin ja voivat aiheuttaa nenän syöpää. Pienemmät hiukkaset voivat tunkeutua syvemmälle keuhkoihin, mikä voi aiheuttaa astmaa, alveoliittia ja muita keuhkosairauksia. Tämä erittäin hienojakoinen pöly syntyy pääasiassa hionta- tai leikkaustöiden yhteydessä, ja se on vaarallisinta. Hienopöly leviää myös kauemmas leikkausprosessista. Vapautuvan puupölyn määrä ja tyyppi riippuvat käsiteltävästä puusta, käytetystä koneesta ja käytössä olevista riskinhallintatoimenpiteistä.

EU:ssa on voimassa sitova työperäisen altistumisen raja-arvo, joka on 2 mg/m³ (Aikapainotettu keskiarvo (TWA)).

Mahdolliset vaarat

Kun työntekijät hengittävät puupölyä, se laskeutuu nenään, kurkkuun ja muihin hengitysteihin. Altistuminen puupölylle voi aiheuttaa hengitystiesairauksia, silmien ärsytystä, ihosairauksia ja pitkäaikaisessa altistumisessa syöpää. Lisäriski puun käsittelyssä on se, että puuesineet voivat sisältää muita vaarallisia aineita. Useimpien lautojen valmistuksessa käytetään esimerkiksi formaldehydiä sisältäviä hartseja. Samanaikainen altistuminen kovapuupölylle ja formaldehydille lisää nenänielusyövän riskiä.

Altistumisen ja puupölyn aiheuttaman nenäsyövän välisen latenssin arvioidaan olevan vähintään 20 vuotta.

Mitä voit tehdä

Altistumista voidaan vähentää valitsemalla tietoisesti puulajit, laitteet ja työskentelytekniikat. Paikalliset louhintalaitteistot olisi tarkistettava säännöllisesti. Ihannetapauksessa olisi käytettävä puunjalostuskoneita, joissa on integroitu poistojärjestelmä. Koneilla olisi myös oltava ennaltaehkäisevä huolto-ohjelma, jolla varmistetaan asianmukainen toiminta koko järjestelmän käyttöiän ajan. Suorita asianmukaiset altistumismittaukset säännöllisesti, jotta tiedetään, milloin ja missä toimenpiteisiin on ryhdyttävä. Tutki, jos työntekijät ilmoittavat hengitystieoireista, ja ota mukaan työterveyslääkäri. Paras ratkaisu on valvoa altistumista suunnittelun ja teknisten muutosten avulla, kuten asentamalla poistoilmanvaihtojärjestelmä, jossa on keräimiä pölyntuottopaikoissa.

Työhygienia, kuten pölyjen poistaminen pöydiltä ja lattioilta, on tärkeää ja ratkaisevan tärkeä organisatorinen toimenpide. Pölyn poistaminen olisi tehtävä siten, että pölylle altistuminen ja sen leviäminen estetään käyttämällä HEPA-suodattimilla varustettuja teollisuusimureita ja välttämällä aina kuivaa lakaisua ja paineilman käyttöä.

Saada työntekijät jatkuvasti tietoisiksi altistumisen vaikutuksista. Kouluta työntekijät lisäksi vaaroista, turvallisista työmenetelmistä ja tehokkaista hygieniatoimenpiteistä. Henkilökohtaiset suojausmenetelmät, kuten hengityssuojaimet, ovat lyhytaikainen ratkaisu altistumisen vähentämiseksi, ja niitä tulisi käyttää vasta viimeisenä keinona.

Lähteet: IARC