EU:ssa ei ole saatavilla arvioita glycidylmetakrylaatille (2,3-epoksipropylmetakrylaatti) altistuvien työntekijöiden nykyisestä määrästä.
Työperäinen altistuminen glycidylmetakrylaatille tapahtuu pääasiassa hengitysteitse, ihokosketuksen kautta sekä suun kautta (kädet suuhun).
Glysidyyli-metakrylaatilla on yhdenmukaistettu luokitus (CLP-luokitus) karsinogeeniksi luokkaan 1B (oletettavasti ihmiselle syöpää aiheuttava aine).
Missä riskit ilmenevät
Glysidylmetakrylaattia käytetään pääasiassa muiden orgaanisten peruskemikaalien, muovien, hartsien ja synteettisen kumin valmistukseen. Näitä materiaaleja käytetään pakkausten, pinnoitteiden ja maalien, lakkojen, liimojen, hammashoitotuotteiden ja -laitteiden, luun korjausmateriaalien sekä piilolinssien valmistuksessa. Uusia käyttötarkoituksia kehitetään parhaillaan lääketieteellisessä kuvantamisessa ja lääkkeiden annostelussa.
Polymeeriteollisuuden työntekijöillä on suurin riski altistua glysidylmetakrylaatille. Voimakas altistuminen voi tapahtua esimerkiksi näytteenoton, huoltotöiden, säiliöiden täyttämisen, suodatuksen, testauksen ja jätteiden poistamisen yhteydessä.
Hammaslääkäripalveluihin liittyvät ammatit, kuten hammaslääkärit, hammashoitajat, suuhygienistit ja hammaslaboratorioteknikot, voivat altistua glysidyyli-metakrylaatille. Myös lääketieteellisten ja hammaslääketieteellisten instrumenttien valmistuksessa työskentelevät työntekijät voivat altistua sille.
Lisätietoja aineesta
Glysidylmetakrylaatti on ihmisen toimesta valmistettu väritön neste. Sitä käytetään pääasiassa muovien (polymeerien) ja akryylihartsien valmistukseen. Näitä materiaaleja käytetään hammashoitotuotteissa, luun korjausmateriaaleissa, pinnoitteissa ja piilolinsseissä. Niitä voidaan käyttää myös elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvissa materiaaleissa, kuten pakkauksissa. Näille polymeereille kehitetään parhaillaan uusia käyttötarkoituksia lääketieteellisessä kuvantamisessa ja kohdennetussa lääkeannostelussa.
EU:n laajuista sitovaa työperäisen altistumisen raja-arvoa valmistellaan parhaillaan.
Mahdolliset terveysriskit
Glysidylmetakrylaatille altistuminen tapahtuu hengitysteitse, ihon kautta ja suun kautta (käsien ja suun välinen kosketus).
On vain vähän näyttöä siitä, aiheuttaako glysidylmetakrylaatti syöpää ihmisillä. Eläinkokeet osoittavat, että pitkäaikainen altistuminen tälle aineelle voi aiheuttaa syöpää sekä haitallisia vaikutuksia lisääntymiskykyyn ja hedelmällisyyteen. Ihmisillä on havaittu ihon herkistymistä aiheuttavia vaikutuksia.
Mitä voit tehdä
Paras tapa vähentää glysidyylimetakrylaatille altistumisesta aiheutuvaa riskiä on korvata se turvallisemmalla aineella tai muuttaa prosessia. Jos tämä ei ole mahdollista, on ryhdyttävä toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi.
Glysidyylimetakrylaattia valmistetaan yleensä suljetussa järjestelmässä tarkasti valvotuissa olosuhteissa ilman, että työntekijät joutuvat suoraan kosketuksiin aineen kanssa; tämä rajoittaa myös aineen vapautumista ilmaan ja pitää altistumisen alhaisena.
Pidä työpaikka puhtaana ja säilytä materiaalit turvallisesti. Tarkista altistustasot säännöllisesti varmistaaksesi, että turvallisuustoimenpiteet toimivat. Rajoita työntekijöiden oleskeluaikaa riskialueilla ja rajoita pääsyä niille.
Kouluta työntekijöitä glysidyylimetakrylaatin aiheuttamista riskeistä ja sen turvallisesta käsittelystä. Heidän tulee ilmoittaa mahdollisista varhaisista terveysongelmista. Huolehdi hyvistä pesumahdollisuuksista ja riittävästä ajasta henkilökohtaiseen hygieniaan.
Työntekijät, jotka joutuvat läheiseen kosketukseen 2,3-epoksipropyylimetakrylaatin (glycidylmetakrylaatin) kanssa, esimerkiksi hammas- ja luukomposiittimateriaalien valmistuksen yhteydessä, tulee käyttää asianmukaisia suojavarusteita (kuten käsineitä ja suojavaatetusta) ihon kautta tapahtuvan imeytymisen estämiseksi. Henkilökohtaisia suojausmenetelmiä tulisi käyttää vain viimeisenä keinona ja vain väliaikaisesti, kun mahdolliset tekniset ja organisatoriset ratkaisut on jo käytetty loppuun.
Lähteet: ECHA, RAC