Faktat bentseeni:stä

Noin miljoona työntekijää EU:ssa altistuu bentseenille teollisuudenaloilla, joilla bentseeniä valmistetaan tai käytetään. Bentseeni on luokiteltu karsinogeeniksi (kategoria 1A), mikä tarkoittaa, että sen on todistettu aiheuttavan syöpää ihmisillä.

Bentseenin ja syövän välinen yhteys on keskittynyt pääasiassa leukemiaan ja muihin verisolusyöpiin. Ihmiset altistuvat bentseenille pääasiassa hengittämällä bentseeniä sisältävää ilmaa. Bentseeniä voi imeytyä myös ihon läpi joutuessaan kosketuksiin sen lähteen, kuten bensiinin, kanssa, vaikka tämä on harvinaisempaa, koska nestemäinen bentseeni haihtuu nopeasti.

Missä riskit ilmenevät

Bentseeniä tuottaviin tai käyttäviin teollisuudenaloihin kuuluvat ammatit, joissa öljyä ja kaasua tuotetaan, jalostetaan, jaellaan ja myydään sekä joissa käytetään öljytuotteita. Muita ammatteja, joissa altistuminen on mahdollista, ovat koksin tuotanto, kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus ja käyttö (mukaan lukien jotkut voiteluaineet, väriaineet, pesuaineet, lääkkeet ja torjunta-aineet), autokorjaamot, jalkineiden valmistus, palomies-työtehtävät sekä erilaiset ammatit, joissa altistutaan polttomoottoreiden pakokaasuille.

Lisäksi altistumisalttiita ammattiryhmiä ovat esimerkiksi terästyöntekijät, painotyöntekijät, laboratorioteknikot ja aurinkolämpölaitosten työntekijät, koska bentseeniä syntyy lämmönsiirtonesteen hajoamisesta.

Lisätietoja aineesta

Bentseeni on huoneenlämmössä väritön tai vaaleankeltainen nestemäinen kemikaali. Se haihtuu nopeasti joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Sitä käytetään pääasiassa liuottimena kemian- ja lääketeollisuudessa sekä lähtöaineena ja välituotteena lukuisten kemikaalien, kuten muovien, voiteluaineiden, kumien, väriaineiden, pesuaineiden, lääkkeiden ja torjunta-aineiden, synteesissä.

Bentseeniä syntyy sekä luonnollisissa että ihmisen aiheuttamissa prosesseissa. Se on raakaöljyn ja bensiinin (ja siten moottoriajoneuvojen pakokaasujen) sekä tupakansavun luonnollinen ainesosa. Muita luonnollisia lähteitä ovat tulivuorten ja metsäpalojen kaasupäästöt.

EU:ssa on voimassa sitova työperäisen altistumisen raja-arvo, joka on 0,66 mg/m³.

Mahdolliset vaarat

Krooninen altistuminen bentseeniille vahingoittaa pääasiassa luuydintä, luun pehmeitä, sisäisiä osia, joissa muodostuu uusia verisoluja. Seurauksena voi olla anemia (alhainen punasolujen määrä), joka voi aiheuttaa heikotusta ja väsymystä, alhainen valkosolujen määrä, joka voi heikentää elimistön kykyä taistella infektioita vastaan, ja erilaiset leukemiatyypit. On myös kuvattu haitallisia vaikutuksia immuunijärjestelmään ja lisääntymisjärjestelmään, kuten kuukautiskierron häiriöitä.

Sen lisäksi, että bentseeni on karsinogeeni luuytimessä, sillä voi olla muitakin akuutteja ja kroonisia terveysvaikutuksia. Lyhytaikainen altistuminen suurille pitoisuuksille voi aiheuttaa oireita, kuten huimausta, pahoinvointia, päänsärkyä, kouristuksia, tajuttomuutta ja sydänhäiriöitä. Se voi myös ärsyttää kohtalaisesti silmiä ja ihoa. Tupakointi lisää riskejä, koska tupakansavu on merkittävä bentseeni-altistuksen lähde.

On tärkeää ymmärtää, että altistumisen ja bentseeniin liittyvän syövän välillä kuluvan latenssiajan pituus vaihtelee 1–10 vuoden välillä.

Mitä voit tehdä

Paras ratkaisu on rajoittaa altistumista poistamalla tai korvaamalla se, esimerkiksi korvaamalla bentseeni toisella liuottimella tai sulkemalla bentseenilähde. Sovelletaan asianmukaisia teknisiä riskinhallintatoimenpiteitä, jotka ovat käytettävissä eri prosesseissa altistumisen hallitsemiseksi (esim. ilmanvaihto), ja tarkistetaan organisaation riskien vähentämisstrategiat. Suorita asianmukaiset altistumisen mittaukset, jotta tiedetään, milloin toimiin on ryhdyttävä. Tiedota työntekijöille riskeistä ja ehkäisevistä toimenpiteistä. Estä ihokosketus.

Henkilökohtaisia suojausmenetelmiä ei pitäisi käyttää ainoana ehkäisevänä toimenpiteenä. Mahdollisimman monet edellä mainituista teknisistä ja organisatorisista toimenpiteistä on toteutettava etukäteen. Varmista, että käytetään asianmukaisia henkilökohtaisia suojausmenetelmiä. Lisäksi varusteita valittaessa on otettava huomioon niitä käyttävien työntekijöiden anatomia, ja kasvojen säätöön perustuvien hengityksensuojainten osalta on erittäin suositeltavaa, että jokaiselle henkilölle tehdään sopivuuskoe.