Saatavilla olevat arviot EU:ssa tällä hetkellä etyleenidibromidille (1,2-dibromoetaani) altistuvien työntekijöiden määrästä ovat hyvin vähäiset. Vuonna 2006 arvioitiin, että EU:n kaikilla toimialoilla yhteensä noin 8 000 työntekijää altistui etyleenidibromidille. Työperäinen altistuminen tapahtuu pääasiassa höyryn hengittämisen ja ihon kautta. Etyleenidibromidilla on CLP-asetuksen mukainen yhdenmukaistettu luokitus karsinogeeniksi luokkaan 1B (oletettu karsinogeeni). Työntekijöiden kroonisen altistumisen jälkeen etyleenidibromidille odotettavissa oleva terveysvaikutus on karsinogeenisuus altistumiskohdassa. Ihmisillä etyleenidibromidi aiheuttaa myös vaikutuksia miesten lisääntymisjärjestelmään (useiden siittiöparametrejen heikkeneminen).
Missä riskit ilmenevät
Historiallisesti etyleenidibromidia käytettiin pääasiassa lyijynpoistoaineena bensiinissä. Tämän käyttötarkoituksen merkitys väheni EU:n kieltäessä lyijypitoiset polttoaineet, vaikka etyleenidibromidia käytetään edelleen lyijynpoistoaineena ilmailu- ja kilpapolttoaineissa. Aiemmin sitä käytettiin laajalti myös maataloudessa torjunta-aineina sekä maaperän ja viljan kaasutusaineiden ainesosana.
Tällä hetkellä etyleenidibromidia käytetään palamattomana liuottimena vahoissa, hartseissa ja kumissa, hyönteistorjunta-aineissa sekä väriainevalmisteissa. Sitä käytetään myös välituotteena tiettyjen orgaanisten kemikaalien valmistuksessa, kuten vinyylibromidin synteesissä.
Kemianteollisuus on ala, jolla altistuminen etyleenidibromidille on suurinta, ja eniten altistuvat ammatit ovat kemianprosessien, erävalmistuksen tai tislausprosessien prosessinhoitajat ja teknikot (esim. kunnossapito, formulaatio, prosessi). Erityisen huolestuttavia ovat sekoitus- ja vulkanisointiprosesseihin liittyvät tehtävät. Altistumista voi esiintyä myös teknisessä testauksessa ja analysoinnissa sekä tieteellisessä tutkimuksessa ja kehittämisessä (analyyttiset kemistit, laboratorioteknikot jne.).
Lisätietoja aineesta
Etyleenidibromidi on väritön, raskas neste, jolla on lievästi makea, kloroformia muistuttava haju. Se liukenee veteen ja sekoittuu useimpiin orgaanisiin liuottimiin. Etyleenidibromidi on peräisin pääasiassa ihmisen toiminnasta. Etyleenidibromidi on erittäin liikkuvaa ja sitä voi esiintyä pohjavedessä. EU:ssa on voimassa sitova työperäisen altistumisen raja-arvo, joka on 0,8 mg/m³ ilmassa.
Mahdolliset terveysriskit
Työperäinen altistuminen etyleenidibromidille tapahtuu yleensä höyryn hengittämisen kautta. Etyleenidibromidi imeytyy kuitenkin myös ihon läpi.
Lyhytaikainen altistuminen etyleenidibromidille voi aiheuttaa vaurioita sydämelle, keuhkoille, munuaisille ja iholle.
Ei ole luotettavaa tietoa siitä, aiheuttaako etyleenidibromidi syöpää ihmisillä, mutta se on eläimillä voimakas monikohdainen karsinogeeni. Tutkimukset viittaavat siihen, että pitkäaikainen altistuminen tälle aineelle voi aiheuttaa työntekijöille nenä- ja keuhkosyöpää sekä haitallisia vaikutuksia lisääntymiskykyyn ja hedelmällisyyteen.
Mitä voit tehdä
Suositeltavin keino altistumisriskin poistamiseksi on korvata aine turvallisemmilla, etyleenidibromidittomilla vaihtoehdoilla tai muuttaa tuotantoprosesseja. Jos etyleenidibromidin korvaaminen ei ole mahdollista tai jos sitä syntyy sivutuotteena, on toteutettava toimenpiteitä altistumisen vähentämiseksi.
Tehokkain tapa välttää altistuminen etyleenidibromidille on kehittää ja käyttää automaatiota tai suljettuja järjestelmiä, joissa fyysinen erottelu estää suoran kosketuksen työntekijään. Etyleenidibromidia tulisi valmistaa suljetuissa järjestelmissä, joissa on höyryn talteenotto, ja kuljettaa suljetuissa putkissa käyttäen vähäpäästöisiä liitososia päästöjen minimoimiseksi siirron aikana. Etyleenidibromidia tulisi varastoida paikoissa, jotka on suojattu fyysisiltä vaurioilta, ja erillään kemiallisesti aktiivisista metalleista.
Jos etyleenidibromidin korvaaminen ei ole teknisesti mahdollista eikä suljetussa prosessissa työskentely ole toteutettavissa, on toteutettava teknisiä toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että työntekijöiden altistumistaso alennetaan niin alhaiseksi kuin teknisesti mahdollista.
Tähän sisältyy paikallisen poistoilmanvaihdon ja yleisen laimennusilmanvaihdon käyttö. Toteuta toimenpiteitä, joilla varmistetaan asianmukainen yleinen työpaikkahygienia säännöllisen siivouksen ja hygieenisen varastoinnin avulla. Riskinarviointia varten tehdyn ensimmäisen altistumismittauksen jälkeen suorita säännöllisiä altistumisarviointeja sen tarkistamiseksi, ovatko käytössä olevat tekniset toimenpiteet tehokkaita vai tarvitaanko lisätoimenpiteitä.
Työntekijöiden altistuneessa työympäristössä viettämän ajan tiukka rajoittaminen (esim. vuorotyön avulla) sekä pääsyn rajoittaminen kyseisille työpaikoille ovat tärkeitä organisatorisia toimenpiteitä altistumisen vähentämiseksi. Työntekijöille on kerrottava etyleenidibromidin käsittelyyn liittyvistä mahdollisista riskeistä. Työnantajien tulisi kouluttaa ja ohjeistaa työntekijöitä säännöllisesti siitä, miten etyleenidibromidin kanssa työskennellään turvallisesti. On huolehdittava asianmukaisista pesu- ja saniteettitiloista sekä annettava työntekijöille riittävästi aikaa hygieniatoimenpiteiden suorittamiseen.
Vaarallisille aineille altistuville työntekijöille on järjestettävä terveydentilan seuranta, ja heitä tulisi sen vuoksi kannustaa ilmoittamaan mahdollisista varhaisista oireista, kuten sydäntä, keuhkoja, munuaisia ja ihoa koskevista oireista.
On varmistettava, että työntekijöillä on käytössään asianmukaiset henkilökohtaiset suojausmenetelmät, kuten suojavaatteet ja käsineet. Etyleenidibromidin ihon kautta tapahtuvan imeytymisen vähentämiseksi suositellaan suojatoimenpiteitä, koska aine voi imeytyä ihon läpi. Henkilökohtaisia suojausmenetelmiä tulisi käyttää vain viimeisenä keinona ja vain väliaikaisesti, kun mahdolliset tekniset ja organisatoriset ratkaisut on jo käytetty loppuun.
Lähteet: ECHA, IOM, RAC, EC