Voidaan olettaa, että useat miljoonat työntekijät EU:ssa altistuvat työssään kemikaaliryhmälle, jota esiintyy usein liuottimissa ja jota kutsutaan haihtuviksi orgaanisiksi yhdisteiksi (VOC). Tähän monimuotoiseen ryhmään kuuluvat muun muassa bentseeni ja formaldehydi, jotka ovat EU:ssa yleisimpiä työperäisiä karsinogeeneja.
Altistuminen tapahtuu tyypillisesti hengitysteitse tai, kun kyseessä ovat ihon läpi imeytyvät aineet, ihon kautta.
Jotkut VOC-yhdisteet on luokiteltu selvästi karsinogeeneiksi (esim. bentseeni – Carc. Cat 1A tai formaldehydi – Carc. Cat 1B) tai lisääntymiselle vaarallisiksi (esim. tolueeni – Repr. Cat 2). Koska VOC-yhdisteet muodostavat heterogeenisen aineryhmän, altistuminen useille aineille seoksena on mahdollista. Altistuminen tällaiselle haitallisten aineiden seokselle voi merkittävästi lisätä siihen liittyvää syöpäriskiä.
Missä riskit ilmenevät
VOC-yhdisteisiin kuuluu laaja valikoima yleisesti käytettyjä aineita, kuten liuottimissa, (fossiilisissa) polttoaineissa, puhdistusaineissa, maaleissa ja lakoissa, torjunta-aineissa tai liimoissa esiintyviä aineita.
Työpaikoilla niitä esiintyy pääasiassa siellä, missä orgaanisia liuottimia käytetään, käsitellään tai vapautuu sivutuotteina. Korkeita tai huippupitoisuuksia esiintyy ruiskumaalauksessa, liuottimilla puhdistettaessa tai rasvanpoistossa, säiliöiden puhdistuksessa ahtaissa tiloissa sekä kunnossapito- tai rakennusremonttitöissä. Lisäksi keskitasoista altistumista esiintyy kemikaali- ja muoviteollisuudessa, liimojen, pinnoitteiden ja painovärien tuotannossa sekä kumin ja muovin jalostuksessa.
Muita altistumistilanteita esiintyy tyypillisesti maalaus- ja pinnoitustöiden yhteydessä, ajoneuvojen korjaus- ja huoltotöissä sekä paino- ja kustannusalalla, siivousalalla ja terveydenhuollossa.
Lisätietoja aineesta
Yleisesti ottaen VOC-yhdisteet – määritelmästä riippuen – ovat orgaanisia yhdisteitä, joiden höyrynpaine on vähintään 0,01 kPa lämpötilassa 293,15 K, tai orgaanisia yhdisteitä, joiden kiehumispiste on enintään 250 °C vakiopaineessa 101,3 kPa. Tämän vuoksi merkittäviä määriä näitä aineita siirtyy kaasuvaiheeseen jo huoneenlämpötilassa, mikä aiheuttaa altistumisriskin pääasiassa hengitysteitse. Samalla monet näistä aineista ovat lipofiilisiä ja voivat siten mahdollisesti imeytyä ihon läpi, kuten orgaaniset liuottimet bentseeni, tolueeni ja ksyleeni.
EU:n laajuisesti sitovaa työperäisen altistumisen raja-arvoa ei ole, mutta sitovat raja-arvot on määritetty bentseenille (0,66 mg/m³), formaldehydille (0,37 mg/m³) ja vinyylikloridille (2,6 mg/m³).
Mahdolliset vaarat
Koostumuksesta riippuen VOC-yhdisteille altistuminen voi aiheuttaa erilaisia oireita, kuten huimausta, päänsärkyä tai silmien, nenän ja hengitysteiden ärsytystä.
Pitkällä aikavälillä altistuminen voi johtaa esimerkiksi leukemiaan (bentseeni), nenänielun alueen syöpiin (formaldehydi) tai maksasyöpään (vinyylikloridi).
Jotkut VOC-yhdisteet on luokiteltu myös lisääntymiselle vaarallisiksi (kuten tolueeni – luokka 2).
Mitä voit tehdä
Ihannetapauksessa VOC-yhdisteistä aiheutuvia altistumisriskejä tulisi hallita korvaamalla tai poistamalla ne käytöstä. Valitsemalla aineita, joiden höyrynpaine on alhaisempi, voidaan vähentää aineen päästöjä ilmaan. Selvitä, voidaanko liuottimien käyttöä vähentää vesipohjaisten järjestelmien avulla. Korvaa desinfiointiaineet sellaisilla, jotka eivät sisällä aldehydejä.
Käytä aineita suljetuissa järjestelmissä altistumisen ehkäisemiseksi ja kerää päästöt niiden syntypaikalla paikallisella poistoilmanvaihdolla. Suorita altistumismittauksia työpaikalla, myös aineiden seosten aiheuttaman altistumisen arvioimiseksi, ja ota huomioon monialtistumisen suurempi riski. Minimoi altistumisaika ja vältä ihokosketusta. Vaihda työvaatteet säännöllisesti saastumisriskin vähentämiseksi.
Lopuksi voidaan käyttää myös henkilökohtaisia suojausmenetelmiä, kun kaikki muut ennaltaehkäisevät toimenpiteet on käytetty loppuun jäljellä olevan altistumisen minimoimiseksi entisestään: esimerkiksi käyttämällä sopivia suojakäsineitä, suojalaseja ja hengityssuojaimia. Tässä yhteydessä suojausmenetelmien koko, tyyppi ja tehokkuus on sovitettava työpaikan vaaroihin ja yksilöllisiin olosuhteisiin.
Lähteet: Saksan liittovaltion ympäristövirasto, Euroopan ympäristökeskus, Euroopan komissio, EUR-Lex, EU-OSHA (WES), Saksan toksikologian yhdistys, GESTIS, WHO
