Epikloorihydriinille (1-kloori-2,3-epoksipropaani) altistuneiden työntekijöiden viimeisin arvioitu määrä EU:ssa vuodelta 2011 on noin 44 000. Ensisijaisena altistumisreittinä pidetään hengitysteitse tapahtuvaa altistumista, mutta työntekijät voivat altistua myös ihokosketuksen kautta. Epikloorihydriini on luokiteltu karsinogeeniksi kategoriaan 1B (CLP-asetuksen mukaisesti), mikä tarkoittaa, että sillä oletetaan olevan syöpää aiheuttava vaikutus ihmisiin eläinkokeissa saatujen todisteiden perusteella. Altistuminen epikloorihydriinille on yhdistetty keuhkosyövän ja keskushermoston kasvainten esiintymiseen.
Missä riskit ilmenevät
Työperäistä altistumista epikloorihydriinille voi esiintyä sen valmistuksessa kloorista sekä pinnoitteissa, liimoissa ja muoveissa käytettävien epoksihartsien valmistuksessa. Epoksihartseja käytetään monipuolisesti teollisuudessa, kuten maaleissa, liimoissa, autoteollisuudessa, ilmailu- ja avaruusteollisuudessa, rakentamisessa, uusiutuvan energian laitteissa ja elektroniikassa (niitä käytetään painetuissa piirilevyissä ja elektroniikkakomponenttien kapseloinnissa niiden suojaamiseksi vaurioilta). Epikloorihydriiniä käytetään lisäksi vedenkäsittelyyn tarkoitetuissa erikoishartseissa ja -polymeereissä, paperiteollisuudessa käytettävissä hartseissa, joilla on korkea märkälujuus, tai ioninvaihdon avulla ilman ja veden puhdistamiseen. Lisäksi sitä käytetään liuottimena selluloosaestereissä ja -eettereissä, villan ja puuvillan käsittelyssä sekä kumiprosesseissa. Lisäksi altistumisriskin alaisiin ammatteihin kuuluvat työntekijät, jotka työskentelevät kemiallisten synteesitehtaiden polyolien valmistuksessa jäykkien polyuretaanivaahtojen ja pesuaineiden pinta-aktiivisten aineiden valmistuksessa.
Lisätietoja aineesta
Epikloorihydriini on väritön syttyvä neste, jolla on pistävä, valkosipulin kaltainen haju. Se liukenee kohtalaisesti veteen, mutta sekoittuu useimpiin polaarisiin orgaanisiin liuottimiin. Palamisen yhteydessä se muodostaa myrkyllisiä ja syövyttäviä kloorivety- ja kloorihuuruja. Epikloorihydriini reagoi voimakkaasti alumiinin, sinkin, alkoholien, fenolien, amiinien ja orgaanisten happojen kanssa; tämä aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaran.
Mahdolliset vaarat
Epikloorihydriinihöyryn hengittämistä pidetään ensisijaisena altistumisreittinä, mutta myös ihon kautta tapahtuva altistuminen on mahdollista. Lyhytaikainen altistuminen epikloorihydriinille voi aiheuttaa silmien, hengitysteiden ja ihon ärsytystä. Höyryn hengittäminen voi aiheuttaa astman kaltaisia reaktioita. Lisäksi kosketus epikloorihydriinin kanssa voi ärsyttää ja polttaa ihoa ja silmiä. Korkeissa altistumistasoissa voi esiintyä pahoinvointia, oksentelua, yskää, hengenahdistusta, keuhkotulehdusta, keuhkopöhöä, keskushermostovaikutuksia sekä munuais- ja maksavaurioita. Toistuva tai pitkäaikainen kosketus epikloorihydriinin kanssa voi aiheuttaa ihon herkistymistä. Lisäksi krooninen altistuminen epikloorihydriinille voi vaikuttaa munuaisiin, maksaan ja keuhkoihin sekä lisätä imukudos- ja verisuonisyöpäriskiä.
Mitä voit tehdä
Tehokkain tapa estää altistuminen on epikloorihydriinin korvaaminen esimerkiksi vaihtoehtoisilla epoksihartsien valmistusmenetelmillä, epoksihartsien korvaamisella eri sovelluksissa, kuten pinnoitteissa, Rakentamisessa, liimoissa, laminaateissa ja komposiiteissa, vaihtoehtoisilla glyseriinisynteesimenetelmillä ja epikloorihydriinielastomeerien korvaamisella. Jos epikloorihydriinin korvaaminen ei ole mahdollista eikä epikloorihydriinin käyttöä voida välttää, on ryhdyttävä toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi.
Tehokkain tapa välttää altistuminen epiklooridriinille on kehittää ja käyttää suljettuja järjestelmiä. Jos tämä ei ole mahdollista, olisi toteutettava teknisiä toimenpiteitä, kuten tehokas paikallinen poistoilmanvaihto, jota täydennetään työpaikan hyvällä ilmanvaihdolla sekä niiden tehokkuuden tarkistamisella, jotta varmistetaan, että altistuminen minimoidaan niin pitkälle kuin teknisesti on mahdollista.
Arvioi altistumista säännöllisesti tarkistaaksesi, ovatko käytössä olevat suojatoimenpiteet tehokkaita vai onko tarpeen toteuttaa lisätoimia. Työntekijöiden on oltava tietoisia altistumisen vaikutuksista, ja heidät on koulutettava säännöllisesti valvontatoimenpiteistä, joita tarvitaan epikloorihidriinin turvalliseen käsittelyyn altistumisen estämiseksi. Työterveyslääkärin mukaan ottaminen on suositeltavaa. Kannustetaan työntekijöitä ilmoittamaan varhaisista oireista. Lisäksi kaikkia työntekijöitä olisi ohjeistettava pesemään kätensä kunnolla ennen taukoa tai siirtymistä toiselle alueelle sekä pesemään itsensä ja vaihtamaan vaatteensa jokaisen työvuoron päätyttyä.
Varmista, että työntekijöillä on tarvittaessa riittävät henkilökohtaiset suojausmenetelmät, kuten suojavaatteet ja suojakäsineet. Henkilökohtaisia suojausmenetelmiä ei pitäisi käyttää ainoana ehkäisevänä toimenpiteenä. Mahdollisimman monet edellä mainituista teknisistä ja organisatorisista toimenpiteistä on toteutettava etukäteen. Lisäksi varusteita valittaessa on otettava huomioon niitä käyttävien työntekijöiden anatomia, ja jos kyseessä on kasvojen säätöön perustuva hengityksensuojain, on erittäin suositeltavaa, että jokaiselle henkilölle tehdään sopivuuskoe.
Henkilökohtaisia suojausmenetelmiä tulisi käyttää vain viimeisenä keinona ja vain tilapäisesti sen jälkeen, kun mahdolliset tekniset ratkaisut on käytetty loppuun. Työntekijöiden olisi saatava tarvittavaa koulutusta ja tietoa henkilönsuojainten oikeasta käytöstä ja huollosta.
Viitteet: ECHA, CLP, IARC, ICSC, IOM.